Toisen maailman lähettiläs
Yhden otti kukin ja puki päälleen kultaista viittaa. Yhden jokainen kultaisia käätyjä pujotti
kaulaansa. Ja vielä yhden sauvan ja piiskan otti ja itsensä vyötti joka jomppa. Jäätikön lumen sulatti
palvelijat ja kaatoi suuriin ruukkuihin. Ja me menimme niihin ottaen mukaan kuivattu lihaa ja viiniä, ja
me pidimme suuren juhlan joka kesti kolmen auringonnousun ajan.
Kun riemullinen juhla oli ohi hyvästelimme toisemme ja asetuimme jälleen omiin majoihin, jokaisen leirin johtaja omaansa. Ja kun kaikki olivat menneet sijoilleen laskeutui pohjoisesta hirvittävä kylmyys ja se jäädytti mielemme ja ruumiimme, sillä katso me emme olleet kuivanneet itseämme juhlan jälkeen. Ei kestänyt yhtä yötä kun kaikki juhlaan osallistuneet olivat umpijäässä. Ja niin minäkin jäädyin, muutuin kuin jääkimpaleeksi lumen unettavan sisällä. Voi niitä uskomattomia vuosituhansia joita vietimme sinertävässä hiljaisuudessa. Korkealla päittemme yllä aurinko kiersi loputtomia polkujaan ja kuut valaisivat tyhjää untamme. Viimein tuli suuria keltaisia koneita, jotka lohkoivat jään ja meidät ja kantoivat saaliinsa valtaviin laivoihin. Ruuman pimeässä kadotin itseni ja luulin jo kuolleeni ja menneeni pohjoisen kylmille maille ihmisten uniin. Mutta katso, minä heräsin kun päälleni kaadettiin väkevää juomaa ja minä näin olevani grogilasissa. Heti minut tempaistiin matkaan ja heitettiin lattialle ja sieltä pöydän alta kuulin hysteerisen ja oudon kiihkeän äänen sanovan;"Miä en saatana likööreitä jua!". Sitten huoneen poikki kävi korventava tuuli ja sitä seuranneen hiljaisuuden aikana minä ehdin sulaa ja saatoin kömpiä esiin. Olin yökerhon savuisessa tiskinurkkauksessa. Tiskin päällä makasi hiiltynyt ja savuava ruumis. Se kohotti tynkämäistä kättään ja sanoi;"Näitsä? Kendo!". Sanoin, etten ollut nähnyt vaan levännyt pöydän alla. "No, saako olla kaljaa?". "Ei oo rahaa". "Jaa". "Nii, ku ei tullu mukaan...". "Ai". "Joo kun mä jäädyin ja sitte jätkät toi mut sun jääastiaan". "...jj- jaa...". Ni ettei sitte oo fyrkkaa". "Jaha juu, no joku toinen kerta?". "Joo". Tämän minä talletin muistiini ja vaelsin kauas mailleni ja kerroin oudoista asioista kaikille. |