Niihin aikoihin kun ulkoplaneettoja vasta asutettiin eli Valtterin Omilla, Sturmin planeetan ensimmäisessä taajamassa Koverforsissa, Jahne Pora niminen uudisasukas. Hän oli tunnettu huonoista elämäntavoistaan ja hillittömästä luonteestaan. Niinpä tuo pahamaineinen uudisasukas saikin lisänimen Syntinen ja hän tuli tunnetuksi nimellä Syntinen Jahne. Tähän on kirjattu ylös mitä tapahtui Kendon, meidän Herramme, tahdosta. Tähän on kirjattu ylös, mitä tapahtui Syntiselle Jahnelle.

Jahne oli tuli monien muiden tavoin Koverforssiin nuorena ja seikkailunhaluisena uudisraivaajana. Työ vastaperustetulla siirtokunnalla oli raskasta ja vaarallista. Pian Jahnen saapumiserän jälkeen muille uudisraivaajille paljastui kuitenkin tämän oikea luonne. Nuori Jahne jäi yhä useammin aamuisin makoilemaan kotiin, kun muut menivät raivaamaan yhteistä savottaa. Päivän tullen hän sitten nousi ylös, mutta jäi kulmille norkoilemaan lippalakki väärinpäin päässä ja purukumipalloja puhallellen. Muiden tovereiden ollessa töissä Jahne lauloi hävyttömiä lauluja, ajatteli muiden perheitä ja houkutteli tovereidensa vaimoja. Illantullen hän tanssi ja tanhusi lavatansseissa ja baareissa viinaa juoden ja tupakkia poltellen. Yhä uudelleen Jahne meni hillittömyyksiin. Hän keplotteli itsensä töistä vapaalle puhumalla perättömiä, pelasi korttia mustalaisten kanssa ja joi kahvia aamutunneille. Silloin kun muut pitivät laillista vapaata pyhän tullessa ja omistivat aikansa säällisille asioille otti Jahne aurinkoa ja luki aikakausijulkaisuja. Mutta eipä kestänyt rillumarein varaan rakennettu elämä, sen sai Jahne kokea.

Alituinen naisissa hyppääminen, viinan juonti ja tupakan poltto tekivät lopulta tehtävänsä. Jahne sairastui pian neekerisankkeriin, maksakirroosiin sekä keuhkosyöpään ja alituinen lääkärillä ravaaminen oli viedä hänen henkensä. Niin rauhottui Syntinen Jahne kuoleman kielissä ja kuin ihme olisi tapahtunut hän myös parani taudeistaan. Kaikki uskoivat Jahnen tehneen parannuksen ja saaneen syntinsä kuin jollain käsittämättömällä tavalla sovitettua. Toisin kuitenkin kävi.

Jahne oli aiemmin saattanut erään tytön siunattuun tilaan, koska ei ollut uskaltanut ostaa kondoomeja kaakinpuun pelossa. Sittemmin hän parantuneena ja muuttuneena miehenä nai tuon tytön, koska ei halunnut saattaa tätä häpeään äpärälapsen takia. Ulospäin avioliitto vaikutti kaikinpuolin onnelliselta. Huhuttiin kuitenkin, että Jahne ja tämän vaimo nauttivat liikaa seksistä, koska jälkeläisiä siunaantui perheelle kaikkiaan yksitoista kappaletta. Aviopari eli hetken näennäisen onnellisena kunnes Jahne sai viimein ansaitsemansa rangaistuksensa Herraltamme Kendolta.

Perheen esikoisen nimi oli Bravo Pora. Nuoren Bravon saavuttaessa miehen iän ja täyttäessä kaksikymmentä vuotta tämä kerran illantullen kaivoi nenäänsä. Ja niin kävi, että vaikka Syntinen Jahne oli jäänyt rankaisematta kaikista hillittömyyksistään ei perheen jälkikasvu enää jäänyt rankaisematta rikkoessaan sitä vastaan mikä on Herramme säätämää.Niin jäi nuoren Bravon sormi kiinni nenään, eikä lähtenyt millään irti kaikista perheen yrityksistä huolimatta. Esikoinen vietiin lääkäriin, joka koitti myös irrottaa sormea nenästä siinä onnistumatta. Pahaa aavistellen perhe jätti Bravon sairaalaan, mistä ilmoitettiinkin jo seuraavana päivänä, että tämä oli kuollut. Ja niin kirosi Jahne sairaaloita, sillä siellä käyvät totisesti myös sinne kuolevat. Mutta ei kironnut Jahne omia syntejään ja perheelle annettiin toinen opetuksen.

Kuukauden kuluttua esikoisen kuolemasta sattui perheen vanhimmaksi lapseksi jäänyt tytär näkemään kulkukoiran kävelevän Jahnen talon ohitse. Rosamutsa, joka oli tyttären nimeksi annettu, katseli ikkunasta koiran lönköttelyä ajatuksissaan eikä huomannut kääntyä poispäin kun koira teki kakkansa ojanpientareelle. Pian koiran mentyä Rosamutsa parahti ja tarttui silmäänsä sillä siihen oli tullut näärännäppy. Jahnen ollessa poissa kotoansa, kävi tämän vaimo ostamassa tyttärelle lääkkeitä tämän silmään. Niin söi tytär lääkkeitä ja seuraavana aamuna hänet jo löydettiin kuolleena huoneestaan. Ja Jahne, joka tyttären löysi, kirosi lääkkeitä, sillä niin käy, että jos lääkkeitä syö niin kuoleman oma on. Mutta ei kironnut Jahne omia syntejään ja perheelle annettiin kolmas opetus.

Taas kului kuukausi. Perheen vanhimmaksi lapseksi oli nyt jäänyt tytär nimeltä Psalmi. Tämä oli alkanut harrastaa lukemista ja vaikka kirjat olivatkin kaikin puolin säällisiä, oli lukuharrastus jo mennyt liiallisuuksiin. Sillä niinpaljon halasi tytär kirjojaan ettei pystynyt illan tullenkaan lukemistaan lopettamaan, vaan huonossa valossa hän vielä tavasi sanoja kun muut olivat jo nukkumassa. Niin alkoi tytön näkö jo huonontua ja sydänverta itkien perhe vei hänet lääkäriin, missä tämä joutui ravaamaan heikenneiden silmiensä tähden. Ja lopulta kävi niin, että heikentynyt tytär kuoli isänsä syliin tämän kantaessa Psalmia pois lääkärin luota. Taas kirosi Jahne - nyt lääkäriä, sillä jos lääkärillä alkaa ravaamaan niin kuoleman oma on. Mutta taaskaan ei Jahne kironnut omia syntejään ja perhe oli saava neljännen opetuksen

Kului kuukauden päivät. Perheen vanhin, poika nimeltään Ariok, oli peloissaan, sillä perheen vanhimpien lapsien kohtalo ei ollut jäänyt muilta lapsilta huomaamatta. Niin alkoivat myös muut perheen lapset välttelemään Ariokia ja vaikka äidin ja isän huolenpito vain yltyi alkoi Ariok tuntea itsensä eristetyksi. Muiden lasten välttelyn alkaessa muuttua pilkanteoksi ja kiusaamiseksi tulistui Ariok lopulta ja päästi suustaan väkevän herjan ja kirouksen. Ja niin kävi, että Kendo rankaisi Ariokia tämän teon tähden ja seuraavan aamun koittaessa oli Ariok hävinnyt nukkumapaikaltaan. Vain talon ulkopuolella olevat mustalaisrattaiden jäljet kertoivat mitä oli yöllä tapahtunut. Ja Jahne itki ja suri. Ja Jahne kirosi mustalaisia, sillä niin on säädetty, että mustalaiset vie kiroavat ihmiset. Ei kironnut Jahne kuitenkaan omia syntejään ja perhe oli kokeva viidennen opetuksen.

Kuukausi vierähti taas pelokkaan perheen yrittäessä suojella vanhinta poikaansa Mar-Udia parhaansa mukaan. Jahne ja tämän vaimo koittivat eristää tämän kaikilta ulkopuolisilta vaikutteilta kodin turvalliseen lämpöön, mutta turhaan, sillä Kendon opetusta ja rangaistusta ei pääse pakoon. Mar-Ud raukalla ei ollut päivisin muuta tekemistä kotonaan kuin katsella televisiota ja niin kävi, että televisio koitui pojan kohtaloksi. Sillä vanhempien silmien välttäessä hivuttautui poika aina lähemmäksi ruutua tiiraamaan mitä kummaa siellä taas oli tapahtumassa. Jahnen sitten tullessa eräänä päivänä töistään kotiin hän löysi Mara-Udin piilottelemasta sohvan takana. Ja kun Jahne pojan sieltä haki hän huomasi ettei tällä enää hiuksia ollut, sillä televisiosta lähtenyt säteily oli ne pojan päästä vienyt. Ja niin itki Jahne katkeria kyyneliä ja vei Mar-Udin takapihalle ja löi tätä halolla päähän ettei pojan tarvitsisi kuolla lääkäreiden käsiin tai sairaalassa. Kun Jahnen vaimo sitten tuli kotiin itki perheen pää ja kirosi televisiota, sillä jos liian läheltä sitä katsoo lähtee tukka päästä. Eipä kuitenkaan kironnut Jahne vieläkään omia syntejään ja niin oli perhe saava kuudennen opetuksen.